{"id":351,"date":"2025-06-09T23:34:46","date_gmt":"2025-06-09T20:34:46","guid":{"rendered":"http:\/\/www.pyylampi.org\/portaali\/wp-content\/uploads\/Kari-Leppasen-juhlapuhe-1.docx"},"modified":"2025-06-09T23:50:11","modified_gmt":"2025-06-09T20:50:11","slug":"kari-leppasen-juhlapuhe-1","status":"inherit","type":"attachment","link":"https:\/\/www.pyylampi.org\/portaali\/julkaisut\/attachment\/kari-leppasen-juhlapuhe-1\/","title":{"rendered":"Kari Leppa\u0308sen juhlapuhe sukukokouksessa 2019"},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"class_list":["post-351","attachment","type-attachment","status-inherit","hentry"],"description":{"rendered":"

Kari Leppa\u0308sen juhlapuhe sukukokouksessa 2019<\/a><\/p>\n"},"caption":{"rendered":"

Kari Lepp\u00e4nen: Puhe Pyylammin sukujuhlilla Kurjenkyl\u00e4n kyl\u00e4talolla 6.7.2019
\nANTTI PYYLAMPI \u2013 KURJENKYL\u00c4N OMA POIKA
\nArvoisat Virtain kunnan ja seurakunnan edustajat, hyv\u00e4t sukulaiset: kiitos kutsusta ja tervetulosanoista! Mielell\u00e4ni niihin yhtyisin itsekin toivottamalla teid\u00e4t tervetulleeksi Kurjenkyl\u00e4\u00e4n ja Lepp\u00e4sm\u00e4elle, mutta vaikka olen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 syntynyt ja kasvanut, l\u00e4hd\u00f6st\u00e4ni maailmalle on kulunut yli 40 vuotta, joten en koe, ett\u00e4 minulla on oikeutta tervetulotoivotuksiin. Sen sijaan onnittelen sukuseuraa juhlapaikan valinnasta: Kurjenkyl\u00e4n kyl\u00e4talo on erinomainen paikka t\u00e4lle juhlalle, mink\u00e4 pyrin puheessani oikeaksi todistamaan!
\nOnnittelut sukuseuralle my\u00f6s Pyylammin suvun kuudennen sukukirjan valmistumisesta! T\u00f6rm\u00e4\u00e4n itsekin ty\u00f6ss\u00e4ni tiukentuneeseen tietosuojaan, joten ymm\u00e4rr\u00e4n hyvin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirjan valmistuminen on kohdannut ongelmia, joita aikaisemmin ei ollut.
\nNyt valmistunut kirja on ensimm\u00e4inen, jossa esiinnyn omin ansioin. Olen ollut mukana jo kahdessa aikaisemmassa Pyylampi-kirjassa v\u00e4vyn ominaisuudessa, mik\u00e4 johti minut miettim\u00e4\u00e4n, kumpi on lopulta arvokkaampaa olla mukana
\na.\tsuvun j\u00e4senen\u00e4, joka on kokonaan \u00e4itien ja isien ansiota vai
\nb.\tv\u00e4vyn\u00e4, jolloin on itsekin joutunut panemaan parastaan saavutuksen eteen.
\nMy\u00f6nn\u00e4n kyll\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sy Pyylammin sukuun ei ollut p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 mieless\u00e4, kun aloitin 18-vuotiaana seurustelun nykyisen vaimoni kanssa. Toivotan tervetulleeksi erityisesti kaikki mini\u00e4t ja v\u00e4vyt!
\nT\u00e4ll\u00e4 kertaa olen mukana kirjassa, koska is\u00e4ni \u00e4iti Anna Martta Lepp\u00e4nen on Ala-Kurjen tytt\u00e4ri\u00e4. Valtaosa suhteistani Pyylammin sukuun on kuitenkin viel\u00e4 kirjoittamatonta \u2013 osin ehk\u00e4 tutkimatontakin \u2013sukuhistoriaa. \u00c4itini is\u00e4 Svantte Linjamaa on Antti Pyylammin tytt\u00e4ren Maria Korhosen j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 ja vaimonsa Iida Hilja o.s. Rajam\u00e4ki puolestaan Juho Antinpoika Pyylammin tytt\u00e4ren Kaisa Ikkalan j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Ainoa isovanhempani, joka ei ole Antti Pyylammin j\u00e4lkel\u00e4inen on is\u00e4ni is\u00e4 Toivo Lepp\u00e4nen, mutta Antti Pyylammin is\u00e4 Matti Tuomaanpoika Sein\u00e4j\u00e4rvi aik. Lepp\u00e4nen oli my\u00f6s h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 is\u00e4n is\u00e4n is\u00e4n is\u00e4n is\u00e4n is\u00e4. T\u00e4m\u00e4 miehinen sukulinja oli minulle \u2013 kuten varmaan monelle muullekin \u2013ensimm\u00e4inen sukututkimuksellinen kiinnostuksen kohde ja my\u00f6s ensimm\u00e4inen kosketukseni Pyylammin sukuun.
\nOmasta puolestani toivon, ett\u00e4 keinoja ja resursseja l\u00f6ytyy viel\u00e4 Pyylammin tutkimattomien sukuhaarojen selvitt\u00e4miseen ja uusiin sukukirjoihin. Erityisen kiinnostavaa Kurjenkyl\u00e4n kannalta olisi Maria Korhosen j\u00e4lkel\u00e4isten selvitt\u00e4minen. Uskoisin, vaikka en ole viel\u00e4 kirjaa lukenut, ett\u00e4 nyt julkaistun Kurki-kirjan my\u00f6t\u00e4 Pyylammin suku saavuttaa Kurjenkyl\u00e4ss\u00e4 saman kattavuuden kuin Petter H\u00e4llstr\u00f6min suku. Kuulun itsekin H\u00e4llstr\u00f6min sukuun, joten minulle asia ei ole kovin t\u00e4rke\u00e4, mutta mielest\u00e4ni Suomi-Ruotsi \u2013maaottelu kannattaa aina pyrki\u00e4 voittamaan oli laji mik\u00e4 tahansa. Maria Korhosen j\u00e4lkel\u00e4iset saattavat hyvinkin taata Pyylammin suvulle t\u00e4m\u00e4n kisan voiton. Porkkanana voin viel\u00e4 luvata, ett\u00e4 sukuhaarasta l\u00f6ytyy ainakin yksi superjulkkis.
\nOtsikoin Pyylammin sukuseuran hallituksen siunauksella puheeni: \u2019Antti Pyylampi \u2013 Kurjenkyl\u00e4n oma poika\u2019, mik\u00e4 on saattanut her\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4mmennyst\u00e4 niin kurjenkyl\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 kuin pyylampilaisissakin. My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 otsikko sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhden virheen: Antti Pyylammin aikaan Kurjenkyl\u00e4\u00e4 ei viel\u00e4 ollut olemassa. Muilta osin otsikko on hyvin perusteltavissa.
\nPyylammin suvun ajanlaskun alkaa vuodesta 1710, jolloin Pyylammin tila perustettiin. Nyt mielest\u00e4ni sek\u00e4 aika ett\u00e4 paikka ovat kuitenkin otollisia tutustumiselle Pyylammin suvun esihistoriaan ennen ajanlaskun alkua.
\nAika on oikea, koska juhlimme Regina Pyylammin tuloa mini\u00e4ksi Kurjen taloon ja kaikkea mit\u00e4 siit\u00e4 seurasi. Regina ei kuitenkaan tullut mini\u00e4ksi ventovieraaseen taloon, vaan isois\u00e4ns\u00e4 is\u00e4n Antti Pyylammin lapsuudenkotiin ja muorilaan. Kysymys kuluu: tiesik\u00f6 Regina sen? Todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n tiesi tulevansa sukulaistaloon, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yksityiskohtia. Sata vuotta oli kuitenkin ehtinyt kulua Antin asumisesta Kurjella ja uudisraivaajat eiv\u00e4t olleet kovin pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4: Antti kuoli 50-vuotiaana, vaimonsa Liisa 35-vuotiaana, is\u00e4ns\u00e4 Matti my\u00f6s 50-vuotiaana ja \u00e4itins\u00e4 Sofia 47-vuotiaana. Ei siin\u00e4 ole paljon lastenlapsia polvella kiikuteltu, tiedonsiirrosta puhumattakaan.
\nMy\u00f6s paikka on oikea, koska Kurki ei kuitenkaan ollut Antti Pyylammin syntym\u00e4koti, vaan h\u00e4n syntyi tontilla, jolla juuri nyt olemme. Syntym\u00e4paikka sijaitsee 500 m t\u00e4st\u00e4 paikasta, takanani m\u00e4en korkeimmalla kohtaa. N\u00e4in vanhoja asioita tutkittaessa joudutaan aina turvautumaan todenn\u00e4k\u00f6isyyksiin. Antin is\u00e4 Matti ja \u00e4iti Sofia olivat varmuudella kirjoilla Lepp\u00e4sell\u00e4 mm. vuosina 1680, 1681 ja 1683. Antin syntym\u00e4vuonna 1682 he eiv\u00e4t olleet kirjoilla Lepp\u00e4sell\u00e4, mutta ei siell\u00e4 ollut kirjoilla kukaan mukaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Kurjen asukkaista ei l\u00f6ydy merkint\u00f6j\u00e4 vuodelta 1682, joten todenn\u00e4k\u00f6isesti Ilmajoen henkikirjurilla ei ollut 1682 kulkua t\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4in. Jokseenkin varmasti Antin vanhemmat asuivat Lepp\u00e4sell\u00e4 my\u00f6s Antin syntyess\u00e4 1682. Viimeist\u00e4\u00e4n 1686 he siirtyiv\u00e4t Kurjelle. Ajatus Sein\u00e4j\u00e4rven asuttamisesta oli silloin ilmeisesti jo olemassa ja muuton syyn\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti se, ett\u00e4 Kurjesta oli puolta lyhyempi matka k\u00e4yd\u00e4 Sein\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 kuokkimassa. Sein\u00e4j\u00e4rvelle perhe siirtyi virallisesti 1691.
\nVuoteen 1710 menness\u00e4, jolloin Antti Pyylampi virallisesti siirtyi Alavudelle, h\u00e4n oli el\u00e4nyt Kurjenkyl\u00e4ss\u00e4 28 vuotta eli yli puolet el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. My\u00f6s h\u00e4nen esikoisensa Juho syntyi Kurjenkyl\u00e4ss\u00e4. Antti jopa pit\u00e4\u00e4 nimiss\u00e4\u00e4n enn\u00e4tyst\u00e4, joka on vaikeammin rikottavissa kuin Uwe H\u00f6hnin 104.80 m keih\u00e4\u00e4nheitossa: h\u00e4n ehti asua kaikissa Kurjenkyl\u00e4n taloissa. Tosin Antti jakaa enn\u00e4tyksen is\u00e4ns\u00e4, \u00e4itins\u00e4 ja veljiens\u00e4 Reko Swanin ja Kalle Kempen (kirjassaan Sein\u00e4jokivarren asutus Jouko Niemel\u00e4 pit\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s Kalle oli Matti Tuomaanpoika Sein\u00e4j\u00e4rven poika) kanssa, mutta Antti saavutti enn\u00e4tyksen kaikkein nuorimpana, alle 10-vuotiaana.
\nMillainen oli Antti Pyylammin lapsuudenmaisema? Naapureihin ainakin oli pitk\u00e4 matka. Ylivoimaisesti l\u00e4hin naapuri oli sukulaistalo Kurki, jonne matkaa oli 7 km. Muut naapurit kotikunnan Ilmajoen alueella olivat jo todella kaukana, l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Kihni\u00e4 Per\u00e4sein\u00e4joella, jonne oli matkaa 35 km. Kihni\u00f6ll\u00e4 noin 15 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli kolme taloa, joista l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Korhonen, jonne Antin tyt\u00e4r p\u00e4\u00e4tyi 60 vuotta my\u00f6hemmin mini\u00e4ksi. Ruoveden suunnalla l\u00e4hin naapuri oli Koro, noin 15 km et\u00e4isyydell\u00e4, mutta heid\u00e4n kanssaan ei todenn\u00e4k\u00f6isesti oltu kanssak\u00e4ymisiss\u00e4, koska v\u00e4lej\u00e4 hiersi rajariita, jota oli k\u00e4sitelty Ilmajoen k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 vain muutama vuosi aikaisemmin (1675). Kyseess\u00e4 ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kahden is\u00e4nn\u00e4n v\u00e4linen kiista, vaan kyse oli my\u00f6s Ilmajoen ja Ruoveden kuntien v\u00e4lisest\u00e4 rajank\u00e4ynnist\u00e4, joka on dokumentoitu niin Niilo Liakan Ilmajoen historiaan kuin Asko Lepp\u00e4sen Kurjenkyl\u00e4n historiaan (Syd\u00e4nmaa her\u00e4si). Takanani n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 Hakalan taloa ei viel\u00e4 tuossa vaiheessa ollut. Sen perusti Antti Pyylammin aikalaisen ja serkun Antti Lepp\u00e4sen tytt\u00e4ren j\u00e4lkel\u00e4iset. Omaksi tilakseen se erotettiin Lepp\u00e4sen maista vasta 1793. Hakalan etel\u00e4raja, n. 500 m t\u00e4st\u00e4 Virroille p\u00e4in, on yritetty vet\u00e4\u00e4 mahdollisesti tarkasti Suomensel\u00e4n vedenjakajalle ja se toimii edelleen rajana Kurjenkyl\u00e4n ja Patalanmajan kyl\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.
\nLepp\u00e4sen suku oli tullut noin 100 vuotta ennen Antti Pyylammin syntym\u00e4\u00e4 Savosta, todenn\u00e4k\u00f6isesti Soisalon saarelta nykyisen Lepp\u00e4virran alueelta, ja ryhtyneet asumaan t\u00e4t\u00e4 m\u00e4ke\u00e4. Kurki-kirjan historiaosassa Jouko Niemel\u00e4 mainitsee 1589 ensimm\u00e4iseksi vuodeksi, jolloin Lepp\u00e4selt\u00e4 on maksettu veroja. Asko Lepp\u00e4sen mukaan sakkoja on kuitenkin maksettu jo vuonna 1585. Eik\u00e4 sakkojakaan varmaan heti ensimm\u00e4isen\u00e4 asuinvuotena jouduttu maksamaan.
\nLepp\u00e4sm\u00e4ki tarjosi viimeisen mahdollisuuden Pohjanmaata kohti edetess\u00e4 it\u00e4suomalaiselle vaara-asutukselle. M\u00e4en laki t\u00e4st\u00e4 kyl\u00e4talon kohdalta (180 m) yl\u00f6sp\u00e4in on ns. veden koskematonta maata, joka on ravinteikasta, mutta my\u00f6s hyvin kivist\u00e4. T\u00e4rkein ominaisuus uudisasukkaille kuitenkin oli, ett\u00e4 alue ei ollut hallanarka. Sadan vuoden aikana peltoa oli ehditty raivata vain nelj\u00e4 hehtaaria. Ne sijaitsivat todenn\u00e4k\u00f6isesti juuri t\u00e4ll\u00e4 m\u00e4en etel\u00e4rinteell\u00e4 m\u00e4en p\u00e4\u00e4lt\u00e4 t\u00e4nne kyl\u00e4talolle p\u00e4in. Savolaisina Lepp\u00e4set kuitenkin polttivat mieluummin kaskia kuin kuokkivat peltoja. Lepp\u00e4sm\u00e4en l\u00e4himets\u00e4t oli sadan vuoden aikana todenn\u00e4k\u00f6isesti kaskettu jo moneen kertaan, mik\u00e4 piti maiseman avarana. Sopivia kaskimaita piti etsi\u00e4 kauempaa, mik\u00e4 johti sitten em. k\u00e4r\u00e4j\u00f6intiin.
\nAntti Pyylampi miellet\u00e4\u00e4n pohjalaiseksi raivaajaksi. Tosiasiassa Kurjen puolelta h\u00e4nen molemmat isovanhempansa (Pietari Martinpoika Kurki e. Laitinen ja Anna Pertuntyt\u00e4r Kurki o.s. Haajanen) ovat savolaisia. My\u00f6s Aune Martintyt\u00e4r Lepp\u00e4nen on Lepp\u00e4sen suvun tytt\u00e4ren\u00e4 savolainen. Tuomas Matinpoika, joka tuli v\u00e4vyksi Martti Lepp\u00e4sen taloon Ikaalisissa 1641, ja muutti 1650-luvulla t\u00e4nne asumaan Martti Lepp\u00e4sen isien maita, on Antti Pyylammin isovanhemmista ainoa l\u00e4nsisuomalainen, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n ole t\u00e4ysin varmaa tietoa.<\/p>\n

Lopuksi pieni katsaus miten olemme Kurjenkyl\u00e4ss\u00e4 pystyneet vaalimaan yhteist\u00e4 sukuperint\u00f6\u00e4mme. <\/p>\n

Suku on kasvanut voimakkaasti. Olettaen, ett\u00e4 Antti Pyylammella on noin 100 000 j\u00e4lkel\u00e4ist\u00e4, Lepp\u00e4sen ja Kurjen suvun kanta\u00e4itien ja Antin muorien (Aune Lepp\u00e4nen ja Anna Kurki o.s. Haajanen) j\u00e4lkel\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on varovaisestikin arvioiden noin kymmenkertainen. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 joka viiden suomalainen olisi heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyytt\u00e4 tulee paljon. Min\u00e4kin esiinnyn Aune Lepp\u00e4sen j\u00e4lkel\u00e4isten joukossa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 18 kertaa ja Anna Kurjen j\u00e4lkel\u00e4isten joukossa 10 kertaa. Useimmat esiintyv\u00e4t joukossa kuitenkin vain kerran, joten n\u00e4ill\u00e4 seuduilla l\u00e4hes kaikki kanta-asukkaat ovat n\u00e4iden esi\u00e4itiemme j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Lepp\u00e4selle isossajaossa tulleet maat ovat edelleen varsin hyvin (ehk\u00e4 noin 70%) suvun omistuksessa. Maata ei luonnollisesti riitt\u00e4nyt kaikille lapsille, mutta erityispiirteen\u00e4 on ollut, ett\u00e4 tytt\u00e4retkin ovat saaneet maata l\u00e4hes samassa suhteessa kuin pojat. Ei liene yll\u00e4tys, ett\u00e4 tytt\u00e4rien perim\u00e4t maat ovat s\u00e4ilyneet paremmin suvun omistuksessa kuin poikien perim\u00e4t maat.<\/p>\n

My\u00f6s Ala-Kurjen maat ovat edelleen hyvin suvun hallussa, mutta Yl\u00e4-Kurjen talo siirtyi vuonna 1868 talojen vaihtokaupassa uusille omistajille, jotka ovat kyll\u00e4 sukua niin Kurjelle kuin Lepp\u00e4sellekin. <\/p>\n

Ala-Kurjen pellot ovat edelleen p\u00e4\u00e4osin nykyisten is\u00e4ntien ja em\u00e4ntien viljelemin\u00e4. Sen sijaan Lepp\u00e4sell\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella maataloutta harjoitettu. Pellot, joita on j\u00e4ljell\u00e4 reilusti enemm\u00e4n kuin nelj\u00e4 hehtaaria, on vuokrattu ja niit\u00e4 viljelee sukuun (my\u00f6s Pyylammin sukuun) kuuluva viljelij\u00e4. Olen itse suurin syyllinen Lepp\u00e4sm\u00e4en peltojen metsitt\u00e4miseen, kun 1990-luvun alussa istutin pohjoiseen kaatavat pellot mets\u00e4lle. Mets\u00e4nhoitajana halusin n\u00e4hd\u00e4, kuinka puu kasvaa Lepp\u00e4sm\u00e4ell\u00e4 ja kasvaahan se: kuuselle mittasin monena vuonna yli metrin pituuskasvuja, koivu kasvaa luonnollisesti viel\u00e4 nopeammin. <\/p>\n

Rakennuksia vanhoilta ajoilta Lepp\u00e4sell\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n. Tien varressa Pohjanmaalle l\u00e4htiess\u00e4 n\u00e4ette oikealla puolen Lepp\u00e4skaupan, joka on rakennettu 1903, mutta itse rakennus on vanhempi ja siirretty siihen m\u00e4en p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Kauppa toimi noin 60 vuoden ajan ja ehdin siell\u00e4 itsekin asioida ennen sen sulkemista 1960-luvulla. Samasta kohtaa n\u00e4kyy rivi vanhoja aittoja, mutta siin\u00e4 onkin kaikki j\u00e4ljell\u00e4 olevat 1800-luvun rakennukset.<\/p>\n

Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kest\u00e4vin ja symbolisin monumentti menneiden sukupolvien kovasta ty\u00f6st\u00e4 on kiviaita, joka kiert\u00e4\u00e4 koko Lepp\u00e4sm\u00e4en. Siihen ovat menneet sukupolvet ker\u00e4nneet kivet pelloilta ja aina on on riitt\u00e4nyt uusia jokaiselle sukupolvelle. Kiviaidan pituus on ainakin 4 km. <\/p>\n

Lepp\u00e4sen ja Kurjen talot perustettiin viimeist\u00e4\u00e4n 1580-luvulla ja ne ovat s\u00e4ilyneet saman suvun hallussa yli 400 vuotta, vaikka v\u00e4hent\u00e4isi ajanjaksot, jolloin ne ovat olleet parin vuosikymmenen ajan sukuun kuulumattomien is\u00e4ntien omistuksessa. Sit\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 leveysasteella hyv\u00e4n\u00e4 suorituksena.
\nOlen joutunut t\u00e4ss\u00e4 puheessani kyseenalaistamaan Antti Pyylammin alavutelaisuuden ja pohjalaisuuden. En kuitenkaan halua aiheuttaa arvotyhji\u00f6t\u00e4 ja mielest\u00e4ni Antti Pyylampea, h\u00e4nen vanhempiaan, isovanhempiaan ja j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahdessa sukupolvessa yhdist\u00e4\u00e4 yksi maantieteellinen alue: Suomenselk\u00e4. Kurjenj\u00e4rvi, Sein\u00e4j\u00e4rvi, Pyylampi ja Korhosj\u00e4rvi Kihni\u00f6ss\u00e4 ovat kaikki Suomensel\u00e4ll\u00e4. On huomattava, ett\u00e4 kaikki n\u00e4m\u00e4 j\u00e4rvet ja my\u00f6s Lepp\u00e4sm\u00e4ki (niukasti mutta varmasti) sijaitsevat Suomensel\u00e4n Pohjanlahteen laskevalla puolella. Ehk\u00e4 sittenkin olemme pohjalaisia, vaikka emme varsinaisesti lakeuden asukkaita. Ja mik\u00e4li se ket\u00e4\u00e4n lohduttaa: Lepp\u00e4sten ja Haajasten oletetaan olleen Savossa vain v\u00e4liaikaisesti. Molempien sukujen juuret ovat Karjalassa.
\n Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n"},"alt_text":"","media_type":"file","mime_type":"application\/vnd.openxmlformats-officedocument.wordprocessingml.document","media_details":{"filesize":21762,"sizes":{}},"post":31,"source_url":"https:\/\/www.pyylampi.org\/portaali\/wp-content\/uploads\/Kari-Leppasen-juhlapuhe-1.docx","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyylampi.org\/portaali\/wp-json\/wp\/v2\/media\/351","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyylampi.org\/portaali\/wp-json\/wp\/v2\/media"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyylampi.org\/portaali\/wp-json\/wp\/v2\/types\/attachment"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyylampi.org\/portaali\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyylampi.org\/portaali\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=351"}],"wp:attached-to":[{"embeddable":true,"post_type":"page","id":31,"href":"https:\/\/www.pyylampi.org\/portaali\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/31"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}